Pilvipalvelut: Kymmenen kysymystä, joita et ole koskaan kehdannut kysyä

-

1. Mistä termi pilvipalvelut tulee? Eikö se ole vähän hölmö nimi?

Pilvipalvelut (cloud computing) ovat saaneet nimensä siitä, että Internet-aikakauden arkkitehtuurikuvissa Internetiä kuvaa usein pilvisymboli. Koska pilvipalvelut tuotetaan datakeskuksista ja niitä käytetään Internetin yli, tulevat ne kaavioissa sieltä ”pilvestä”. Termi voi kuulostaa ulkopuolisen korvaan oudolta, mutta IT-alalla se on jo vakiintunut, vaikkakin tarkkuudeltaan hieman epämääräinen termi. Myös termiä pilvilaskenta käytetään.

2. Pitääkö pilvipalveluista maksaa?

Kuluttajien pilvipalvelut ovat usein mainosrahoitteisia, mutta yritysten pilvipalvelut usein maksullisia. Pilvipalvelun hinnoittelu on usein kuukausikohtainen ja käyttäjämääriin perustuva. Pilvipalvelun hinnassa maksetaan sekä ohjelmiston käyttöoikeudesta, itse IT-palvelusta sekä käyttäjätuesta. Pilvipalvelu päivittää yleensä itseään automaattisesti uudempaan versioon, joten käyttöönoton kulujen ja kuukausimaksun lisäksi muita kuluja ei juuri ole.

3. Mikä sitten on private cloud? Voiko pilven omistaa?

Private cloud tarkoittaa omaa konesalia ja palvelumallia, joka on suunniteltu pilvipalveluiden konesaleja vastaavasti. Silloin sieltä pystytään nopeasti, joustavasti ja vikasietoisesti järjestämään laskentakapasiteettia eri tarpeisiin.

4. Entä Office 365, mitä se tarkoittaa? Minulla on jo työasemassani Office.

Office 365 on markkinointinimi Microsoftin tietotyön pilvipalvelulle. Sen tietyissä versioissa on mukana myös Office-ohjelmat työasemiin, sekä Office-ohjelmien selainversiot. Pääasialliset osat palvelussa ovat kuitenkin kolme pilvipalvelua: SharePoint Online intranet- ja extranet-käyttöön, Lync Online pikaviestintään ja videoneuvotteluihin sekä Exchange Online sähköpostiin ja kalenteriin.

5. Eikö pilvipalvelu ole vähemmän turvallinen kuin oma palvelu?

Pelkästään se, että palvelu on omassa sisäverkossa palomuuri takana, ei ole enää aikoihin tuonut yhtään lisäsuojaa. Palvelun tietoturvan arviointi on hyvin monivaiheinen prosessi, eikä yksiselitteistä vastausta voi antaa. Pilvipalveluiden puolesta puhuu se, että niiden tietoturva on yleensä kehitetty paljon mittavammilla investoinneilla, kuin mihin yksikään yksittäinen organisaatio kykenisi itsekseen. Heikoin lenkki määrittää kuitenkin kokonaistietoturvan tason, joten esimerkiksi omien päätelaitteiden tietoturva pitää arvioida yhtä tarkasti.

6. Joutuvatko tietoni ulkomaille?

Yrityskäyttöön tarkoitetuissa palveluissa voi usein valita, mihin maanosaan oma data tallennetaan. Esimerkiksi Microsoftin Euroopan pilvipalvelukeskukset ovat Dublinissa ja Amsterdamissa. Kannattaa ottaa selvää, koskeeko omaa dataa jotkut erityissäännökset – pitääkö datan pysyä Suomessa, vai riittääkö että se säilyy EU-alueella. Yhteydet konesaleista päätelaitteisiin ovat kuitenkin salattuja.

7. Eikö ole riski, kun pilvipalveluun pääsee mistä vain?

Pilvipalvelu on lähtökohtaisesti käytettävissä yhtä helposti mistä päin tahansa, esimerkiksi kotoa yhtä helposti kuin työpaikalta. Tätä voi halutessa rajoittaa, mutta miksi pitäisi? Pilvipalveluiden myötä voi siirtyä uuteen työkulttuuriin, jossa töitä voi tehdä paikasta riippumatta. Käyttäjien tietoturvakoulutukseen täytyy panostaa entistä enemmän, jotta esimerkiksi yhteiskäyttökoneilla osataan suojata omat salasanat.

8. Mitä sitten, jos pilvipalvelu ei toimi?

Pilvipalveluissa on oma palvelutasosopimuksensa (SLA). Esimerkiksi Office 365 lupaa 99,9% saatavuuden. Sopimus takaa vain sen, että mikäli palvelutaso alittuu, saa kuukausimaksusta hyvitystä. Niinpä paras mittari onkin selvittää pilvipalvelun toteutunut saatavuus – esimerkiksi monta isoa katkoa on viime vuoden aikana ollut. Monilla isoilla toimijoilla on pelissä ensisijaisesti maine ja asiakkaiden säilyttäminen.

9. Entä jos haluan lopettaa pilvipalvelun käytön?

Kannattaa tarkistaa, että on olemassa keinot datan siirtämiseen pois pilvipalvelusta. Tähän löytyy myös paljon kolmansien osapuolien työkaluja.

10. Mihin enää tarvitaan konsulttia?

Pilvipalvelu on yleensä hyvin pitkälle vakioitua bulkkitavaraa, jota myydään edullisesti. Se voi tietyissä tapauksissa sopia sellaisenaan organisaation tarpeisiin. Pilvipalvelun käyttöönoton valmiudet ja todellinen käyttötarve on tärkeä selvittää etukäteen. Usein palvelua halutaan kuitenkin konfiguroida ja mukauttaa. Lisäksi halutaan tehdä käyttöönotto sujuvasti ilman loppukäyttäjien häiritsemistä, sekä suunnitella identiteetinhallinta- ja tietoturva-aspektit kunnolla. Silloin Sulava auttaa mielellään.

Katso Sulavan palvelut: Pilvipalvelukonsultointi , Office 365 - esiselvitys ja käyttöönotto , Työasema- ja mobiililaitehallinta pilvipalveluna