Työntekijä ja työnantaja – kumpi hyötyy enemmän läsnätyöstä?

Kirjoitin kolme viikkoa sitten siitä mitä läsnätyö (etätyö) oikeasti on. Luin tämän jälkeen Teleworkin tutkimuksen läsnätyön hyödyistä ja jäin hieman pohtimaan aihetta sekä työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Läsnätyö on siinä mielessä kummallinen olento, että sekä työntekijät että työnantajat tuntuvat siitä pitävän.

Työtä pitänee jossain määrin tehdä työnantajan ehdoilla, koska työnantaja maksaa työntekijälle palkan. Toisaalta taas monella alalla on pulaa osaajista nyt tai lähitulevaisuudessa, joten työnantajien pitää olla kilpailukykyisiä. Ja onnellinen ja tasapainoinen työntekijä on varmasti myös tuottavampi ja mukavampi työkaveri.

Läsnätyö tutkimusten valossa

Teleworkin tutkimustulokset ovat hurjaa luettavaa. Toki moni muu tutkimus on päätynyt vastaaviin tuloksiin.

• Työntekijä säästää työmatkoissa 15 päivää vuodessa ja matkakuluissa 1 600 – 6 800 dollaria
• Työnantaja säästää vuodessa 10 000 dollaria per läsnätyötä tekevä työntekijä
• 47% prosenttia läsnätyötä tekevistä on erittäin tyytyväisiä työhönsä, toimistolla työskentelevistä vain 27%
• Best Buy, British Telecom ja Dow Chemical arvioivat tuottavuuden nousseen 20 – 35%
• Alpine Accessin myynti nousi 30% ja asiakkaiden negatiivisen palautteen määrä laski 90%
• Sun Microsystemsillä 90% läsnätyötä tekevistä oli tyytyväisempiä työ- / vapaa-ajan tasapainoon
• Työntekijöiden suurimmat syyt läsnätyön tekemiseen olivat työmatkojen välttäminen, joustavuus, parempi tuottavuus ja rahan säästyminen

Lähes uskomattomia tuloksia. Ja tietysti pitää muistaa, että läsnätyöllä on valtavan suuri ympäristöä säästävä vaikutus.

Miksi läsnätyötä ei tehdä?

Läsnätyö ei tietenkään sovi kaikille aloille tai kaikkiin työtehtävään. Mutta todella monelle alalle se kyllä sopii. Itse en usko, että työntekijät vastustavat verisesti läsnätyömahdollisuutta. Syyn vähäiseen hyödyntämiseen on siis oltava työnantajissa. Asenteet, mittareiden puute sekä epäluottamus omiin työntekijöihin ovat varmasti suuria ongelmia. Itse pahoin kuitenkin pelkään, että teknologia on yksi suurimmista möröistä. Näin ei pitäisi olla.

Jos palvelut tulevat pilvestä, niihin pääsee oletusarvoisesti aina käsiksi. VPN:t ovat perinteinen, vaikkakin liian usein hieman kömpelö, tapa saada yhteys työpaikalle. Microsoftin DirectAccess tarjoaa helpon tavan liittyä työpaikan verkkoon. Työpaikka voi tarjota työntekijälleen USB-tikun, jolla voi bootata oman koneen hetkeksi työpaikan verkkoon ja säätöihin – tämä Windows to Go -ominaisuus tosin tulee saataville vasta Windows 8:n myötä. Tapoja on monia ja useimmat niistä ovat lähes uskomattoman helppoja ja kustannustehokkaita.

Moni on halukas tekemään kota töitä omilla välineillään. Esimerkiksi minä kirjoitan tätä juttua kodistani HP:n TouchSmart PC:llä. Minulla ei ole mitään syytä kantaa työpaikan kannettavaa kotiin – paitsi tietenkin jos tarvitsen sitä seuraavana aamuna muualla kuin toimistolla. Käytän työpaikan järjestelmiä säännöllisesti myös Windows 8-tabletillani sekä Nokia Lumia-puhelimellani. Usein työpaikan palveluissa tulee vierailtua myös ties millä muilla päätelaitteilla.

Maailma muuttuu

Alla on esitetty muutamia Nokian esityksestä lainattuja trendejä:

Kokonaistrendi on minusta selvä. Entistä useampi haluaa työskennellä uudella tavalla, työn ja vapaa-ajan pitää voida tarvittaessa joustaa ja samoja välineitä käytetään sekä työ- että vapaa-aikana. Eli läsnätyön mahdollisuudet tulevat lähes automaattisesti entistä useamman saataville ja entistä useampi osaa vaatia uusia työmalleja ja -tapoja. Puhelin tai tabletti kelpaa entistä useammin läsnätyön välineeksi. Pilvipalvelut ovat erittäin iso askel kohti läsnätyötä.

Läsnätyö ja nykyinen teknologia mahdollistavat myös aivan uudenlaisia työnteon malleja. Äitiys- tai isyyslomalla oleva voi helposti palata vaiheittain töihin. Osa-aika eläkkeelle voi jäädä sulavasti. Eläkeläisiä voi käyttää helposti apuna konsultteina – usein molemmilla osapuolilla olisi tähän selkeä halu tai tarve. Osa-aikaisille voidaan tarjota hetkessä täydet työvälineet lyhyttäkin pestiä varten. Työtä voidaan helposti siirtää maantieteellisten rajojen yli. Etätyömallien kehittäminen parantaa takuuvarmasti myös paikallisesti työskentelevien työmenetelmiä ja työvälineitä. Toimitilat voidaan suunnitelma ja mitoittaa uudella tavalla. Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Mutta kumpi sitten hyötyy enemmän?

Kysymys on tyhmä, sillä molemmat hyötyvät valtavasti.  En ole vielä koskaan kuullut yrityksestä, joka olisi tosissaan kokeillut läsnätyötä ja päättänyt sen jälkeen luopua siitä. Ja todella harvoin, jos koskaan, kuulen kenenkään työntekijän haukkuvan työnantajaansa läsnätyön mahdollistamisesta.

Jos kuitenkin toinen pitää valita, niin vastaisin ehdottomasti työnantajan hyötyvän enemmän. Työnantaja pääsee nauttimaan moninkertaisesti läsnätyön aiheuttamista hyödyistä, sillä jokainen läsnätyötä tekevä parantaa tuottavuutta sekä laskee kustannuksia. Mutta makrotasolla yksittäinen läsnätyötä tekevä työntekijä lähipiireineen on varmasti suurin voittaja.

• Etätyö
• Etätyön teknologiat
• Tietotyön ja viestinnän kehittäminen