Eivätkö firman tarjoamat työvälineet kelpaa? Tuo sitten itse oma laitteesi (Osa 2)


Eivätkö firman tarjoamat työvälineet kelpaa? Tuo sitten itse oma laitteesi (Osa 2)



Käsittelin aiemmassa blogikirjoituksessani kuluttajaistumisen mukanaan tuomaa Bring/Choose Your Own Device (BYOD/CYOD) -konseptia yleisellä tasolla pohtien samalla asiaan liittyviä kustannuskysymyksiä.  Nyt pureudun lisää aiheeseen etupäässä ICT-hallinnollisesta kuin käyttöpoliittisestakin näkökulmasta. BYOD-konseptia tukevia, nykyisiä ja tulevia Microsoft-ratkaisuja avataan tarkemmin seuraavissa blogeissa. Alla vielä lyhyt kuvaus puheenaiheina olevista trendeistä ja konsepteista:

  • Bring Your Own Device (BYOD): Käyttäjä omistaa päätelaitteen (puhelin, PC, tablet, Mac jne), yritys tarjoaa sovellukset ja palvelut.
  • Choose Your Own Device (CYOD): Käyttäjä valitsee päätelaittteen yrityksen tajoamasta valikoimasta. Käyttäjä voi omistaa laitteen (vrt. BYOD) tai yritys voi omistaa laitteen.

Jotta akronyymit eivät pääse ehtymään ja IT-osastojen haasteet eivät loppuisi, niin Bring Your Own Application (BYOA) on osa kuluttajaistumista ja yritykset ovat raportoineet kasvavaa käyttäjien omien sovellusten käyttöä työkäytössä.

Laiteriippumattomuuden arkkitehtuurihaasteet

Laajan laitekannan tukemisen avainkysymys on sovellusten – ja sovellusjakeluteknologioiden – kehittäminen entistä laiteriippumattomaksi. Tyypillisiä ratkaisuja ovat selainkäyttöisyys, etäkäyttöratkaisut ja erilaiset virtualisointi teknologiat. Kerroksellinen arkkitehtuuri, jossa käyttöjärjestelmätason palvelut, liiketoimintasovellukset ja toimistosovellukset erotellaan toisistaan, mahdollistaa hallittavamman ja kustannustehokkaamman BYOD/CYOD konseptin rakentamisen. Esimerkiksi viestintä- ja yhteistyöratkaisut voidaan hankkia pilvipalveluna Office 365 -palvelulla. Office 365 tarjoaa laiteoptimoidut sovellukset ja käyttöliittymät älypuhelimelle ja isommille näytöille – tätä samaa  on syytä vaatia myös muilta tärkeiltä sovelluksilta. Kannattaa myös muistaa, että Office 365:n kautta hankitun Office-paketin voi asentaa viidelle (5) eri työasemalle, ml. käyttäjän omille laitteille.

Kehitystä paperilla

Arkkitehtuurin kehityksen osalta on tilaisuus välttää vanhat virheet ja ”Lock Down” -tilanteet joissa yksittäiset ratkaisut ovat lukinneet koko päätelaitealustan pitkäksi aikaa tiettyihin ohjelmisto- ja laiteversioihin. Sovellusarkkitehtuurin kehittämisen ohella laajan laitekannan tukemisen avainkysymys on sovellusjakeluteknologioiden kehittäminen entistä laiteriippumattomaksi ja tarjota tärkeimmät sovellukset laiteoptimoituina. Kehityksen imperatiivina ei voi kuitenkaan olla ”kaikkea kaikille” vaan myös kuluttajaistumisen on tapahduttava liiketoiminnan vaatimusten reunaehdoilla – joka useimmissa tapauksissa välttämättä rajaa tuettuja järjestelmiä.

Pölyt pois käyttöpolitiikasta

Kaikista uusista teknologoista ja ratkaisuista huolimatta käyttöpolitiikka ja sen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä.  Toisin kuin ehkä perinteisesti, politiikka ei voi olla vuosiksi pölyttymään jäävä kuriositeetti vaan tiheästi, jopa puolen vuoden välein päivitettävä, noudatettu ohjeistus. Erityisesti liiketoiminnan on tärkeä osallistua politiikan määrittämiseen, koska liiketoiminnalle omat laitteet ovat se porkkana jolla tutkimusten mukaan käyttäjä tekevät enemmän töitä ja ainoastaan liiketoiminnalla on mandaatti käyttää keppiä jos sääntöjä rikotaan. BYOD/CYOD-konseptin kehittämisessä merkittävimmät ja tärkeimmät askeleet otetaankin alussa paperilla – ja sitten vasta raotetaan ovea markkinoiden ratkaisutulvalle.

Myös henkilöstöhallinnon rooli on syytä nostaa esille. HR-osasto hallitsee omien laitteiden käyttöön liittyvän korvauspolitiikan ja tuntee asiaan liittyvät verotukselliset seikat. Tämän lisäksi HR-osaston on huolehdittava että BYOD-politiikka on sääntöjen ja määräysten mukainen niin Suomessa kuin yrityksen toiminta-alueella kansainvälisestikin.

Muuttuva tuki

BYOD ja kuluttajaistuminen haastaa perinteisen Service Deskin – yksinkertaisesti siitä syystä että (liike)toiminnan muutosnopeus ylittää IT:n muutosnopeuden. Käyttäjien itsetuki, crowdsourcing, verkostot ja sosiaalinen media korvaavat entistä enemmän reaktiivista, perinteistä IT-tukea. Odotan mielenkiinnolla laskelmia kuinka nämä epäsuorat, budjetoimat kulut arvotetaan TCO-laskelmissa. Niin sanottu ”vierustuki” on ollut merkittävä epäsuora kustannustekijä, mutta nyt siitä osa saattaa siirtyä käyttäjien kotiin, poistettavaksi perheen ”kotityöbudjetista”. Suosittelen lisäksi puolison ja perheen teinien kanssa käytävää kehityskeskustelua töissä käytettävän laitteen viihdekäytöstä.

Taisteluun: Don CIO ja kompleksisuuden tuulimylly

Noin kymmenisen vuotta sitten erilaiset alan suuret toimijat esittivät laskelmia, joissa yhtenäinen IT-infrastruktuuri vähensi omistamisen kustannuksia jopa yli 20 % ja vastaavasti lyhensi takaisinmaksuaikaa. Jokaisen laitteistoalustan poistamisen myötä laitteistokulujen laskettiin vähenevän jopa 10 %.  Nyt otetaan käyttöön enemmän laitteistoalustoja ja vakiointia puretaan. Tässä on IT:lle kehityshaaste tulevalle vuodelle: Kuinka tuen kuluttajaistumista kustannustehokkaasti kasvattamatta järjestelmien kompleksisuutta? Olisiko hallittu päätelaitteiden tuen kasvattaminen (CYOD) hyvä etenemistapa jossa käyttäjätyytyväisyys, hallinta ja kustannukset kohtaavat parhaiten?

Tässä blogissa piti alun perin käydä läpi laajemmin Microsoft-ratkaisuja BYOD/CYOD-konseptin toteuttamiseen, mutta tarinasta kasvoikin liian pitkä. Avaan teknologisia ratkaisuja sitten seuraavissa blogeissa, stay (still) tuned!



Tags:
, , ,