Haluan päästä informaatioähkyyn


Haluan päästä informaatioähkyyn



Haluan päästä näkemään kaikki yrityksen dokumentit, joita ei ole erikseen syytä salata. Haluan nähdä mitä on viimeksi muokattu, ja mitä dokumentteja kukakin työstää. Haluan nähdä myynnin tilanteen. Haluan nähdä muiden kalenterit. Miksi ihmeessä, eikö pääni räjähdä ja miksi en keskity omiin asioihini?

Infoähkystä tiedon hyödyntämiseen

Informaatioähky on edellisen vuosikymmenen muotisanoja. Tavoitteena oli varjella tietotyöläisressukkaa liialliselta informaatiolta, jotta aivokapasiteetti riittää varsinaisen tehtävän suorittamiseen. Taustalla siintää kuitenkin isompi filosofinen muutos, joka liittyy tietotyöläisen toimenkuvan kehittymiseen:

asiantuntijuus

Loppu tiedon panttaukselle

Osa monen organisaation toimintafilosofiaa on ollut tietyn asteinen tiedon panttaus. Jokaiselle ihmiselle halutaan näyttää vain hänen toimenkuvaansa liittyvä tieto. Arvelen, että informaatioähkyä ei ole vältelty pelkästään tietotyöläisten kuormituksen takia. Monesti siilomainen tiedon jäsentely turvaa johtajien aseman päätöksenteossa – muut eivät voi keskustella päätöksistä, koska eivät edes tiedä niiden takana olevia faktoja.

Tiedon pihtauksen malli on muuttumassa hurjaa vauhtia. Lähes kaikissa viime aikojen intranettien ja Yammerin käyttöönottokeskusteluissa tulee on tullut esille asiakkaan toiveena se, että jatkossa kaiken tiedon pitäisi olla julkista organisaation sisällä, ellei salaamiseen olla erityistä syytä. Organisaatioissa on havahduttu siihen, että tärkeämpää kuin työn nopeus on se, että tehdään ylipäänsä oikeita asioita yhteistyössä muiden kanssa.  Eikä asiantuntija voi tehdä oikeita asioita, ellei hänellä ole käytössään kaikkea organisaatioon kertynyttä tietoa, tai jos hän ei voi sitä tietoa helposti jakaa. Vapaa-ajalla olemme tottuneet innolla seuraamaan erilaisia uutissyötteitä ja sosiaalisen median palveluita – miksi ei siis myös töissä?

Mitä avoimuudesta hyödytään?

Omassa työssäni laaja näkyvyys sisältöihin auttaa näkemään mitä työkaverit tekevät, vinkkaamaan heitä oikeaan suuntaan  ja löytämään itse ratkaisuja muualla tehdyistä samoista asioista. Tästä syntyy se lisäarvo jonka yritys voi osaamisnäkökulmasta tarjota – muuten jokainen tietotyöläinen joutuisi opettelemaan samat asiat aina kantapään kautta. Eikä kukaan muu organisaatiossa pysty määrittelemään että mitä tietoa tarvitsen huomenna.

Infoähky alkaa siis olla historiaa. Uskotaan rajoittamisen sijaan siihen, että tietotyöläiset osaavat itse hallita suuria tietomääriä jos siihen tarjotaan välineet: hyvä haku, reaaliaikaiset syötteet ja personoitavat näkymät. Tarjotaan halukkaille tähän mahdollisuudet, ja opastetaan ihmiset käyttämään välineitä. Tiedonpihtauskauden johtajatkin pärjäävät uudella ajalla, jos osaavat päätöksensä perustella avoimesti. Seuraava askel on mahdollistaa avoin verkostoituminen ja tiedon jakaminen myös yrityksen ulkopuolella – siinä onkin enemmän miettimistä.