Innovoinnin kolme sudenkuoppaa – ja ratkaisu niihin


Innovoinnin kolme sudenkuoppaa – ja ratkaisu niihin



Innovointi ja varsinkin ideoiden joukkoistaminen on ollut nouseva trendi jo muutaman vuoden ajan. Palautelaatikko ei riitä enää mihinkään, vaan ideoita pitää kahmia avoimessa innovaatioympäristössä vähintään työntekijöiltä, mieluiten myös asiakkailta, kumppaneilta ja kilpailijoilta. Trendi tuntuu kuitenkin kääntyneen nyt laskuun konseptin erinomaisuudesta huolimatta ja syyksi veikkaan laihoja tuloksia. Harva pelkkä ideointiin keskittyvä joukkoistamispalvelu on osoittautunut menestykseksi. Kokemukseni mukaan yritysten sisäiset innovointiprojektit kaatuvat yleisesti seuraaviin ongelmiin:

1. Ideoita kerätään vaan ideoiden keruun vuoksi
2. Ideoiden joukosta ei kyetä löytämään parhaita
3. Ideoita ei osata viedä eteenpäin

+ Edellisten seurauksena ideat eivät koskaan toteudu ja käyttäjät passivoituvat, jolloin ideoitakaan ei enää tule.

Ruodin seuraavassa kutakin näistä ongelmista ja esittelen niihin mahdolliset ratkaisut. Lopussa lataan tiskiin vielä oikean jymy-yllätyksen, joten jaksa sinne asti! (Vaihtoehtoisesti voit siirtyä yllätykseen suoraan tästä.)

1. Ideoita kerätään vaan ideoiden keruun vuoksi

Koska innovointi on trendikästä, oma ideapalvelu on pitänyt pystyttää nopeasti, mutta ideoita ei alunperinkään olla aiottu hyödyntää mihinkään, koska se on vaikeaa. Syitä on useita. Asiakkaat eivät monella alalla välttämättä tiedä mitä haluavat (katsokaapa vaikka reaktiota aina kun uusi versio Facebookista julkaistaan – alle viikossa kaikki kuitenkin ylistävät uudistuksen tuomia mahdollisuuksia), joten ideoiden pyytäminen asiakkailta voisi johtaa takapakkiin.

Ratkaisu ongelmaan piilee kysymyksen asettelussa: älä pyydä asiakkailta teknisiä innovaatioita, vaan kysy sellaisia asioita joissa he ovat asiantuntijoita, kuten käyttökokemus ja palvelut (sekä niiden puute). Myös olemassa olevien idea-aihioiden evaluointi asiakkailla toimii.

2. Ideoiden joukosta ei kyetä löytämään parhaita

Monien idea-alustojen ongelmana on, että 99% ideoista on huonoja, jo toteutettuja tai teknisesti mahdottomia, mutta niitä ei pystytä karsimaan hyvistä ideoista.

Yksinkertaisesti huonot ideat saadaan karsittua ihan tavallisilla liketyksillä. Sen sijaan mahdottomille ja vanhoille ideoilla pitää antaa uusi mahdollisuus eikä niputtaa samaan kategoriaan yksinkertaisesti huonojen ideoiden kanssa – muuten hyvien ideoiden määrä jääkin helposti sinne 1 prosenttiin. Se, että idea on vanha ja jo jossain muodossa toteutettu, ei välttämättä tee siitä huonoa, vaan olennaista on tunnistaa olemassa olevat kilpailijat ja kehittää omaa ideaa erottautumaan niistä. Yksinkertaisuudestaan huolimatta tämä ideoinnin perusvaihe kuuluu harvan alustan toiminnallisuuteen.

Tekninen mahdottomuus taas on tulevaisuuden mahdollisuus – vanhat ja hyvät, mutta teknisesti mahdottomat ideat kannattaa ottaa syyniin tasaisin väliajoin. Uutuusarvo ja tekninen toteutettavuus ovat helposti arvioitavissa vaikkapa erillisillä slaidereilla tai yhdestä viiteen asteikolla. Näistä saadaan myös nätti nelikenttä, josta voidaan helposti valita vain tuoreimmat ja toteutettavimmat ideat.

3. Ideoita ei osata viedä eteenpäin

Ideoiden – hyvien, kaivattujen ja tunnistettujenkin – jääminen ideoiden tasolle on ehdottomasti ja ylivoimaisesti kaikista yleisin ja fataalein ongelma. Vaikka useimmilla yrityksillä on ihan toimivat systeemit tuotekehitysosaston sisällä, samaa ideaflowta ei saada toistettua vaikkapa yrityksen sisäisten prosessien kehittämiseen tähtääville ideoille avoimessa innovaatioympäristössä. Osaltaan tämä johtuu ideapalvelujen puutteellisuudesta: joukkoistamisalusta ei tarjoa työkaluja idean arviointiin, priorisointiin, kehittämiseen ja toteuttamiseen, tai jos tarjoaa, niin työkalut eivät ole yhteensopivat yrityksen prosessin kanssa. Ratkaisu tähän on – tadaa – niin joustava työkalu, että sen moduuleilla on mahdollista rakentaa millaista innovaatiopipelinea tahansa myötäilevä palvelu.

Toinen vaihtoehto on, ettei ideoiden kehittämiseen itseasiassa ole mitään järjestelmällistä lähestymistapaa. Tai sitten hyviä ideoita on jo omasta takaa enemmän kuin ehditään toteuttaa tai uudet ideat nähdään liian vaikeina verrattuna tuttuun ja turvalliseen. Näiden ongelmien ratkaisu vaatiikin jo konsulttipalveluitamme…

Ja se luvattu ratkaisu

Sulava Innovation Accelerator on ratkaisu, joka tekee sen mihin tietääkseni mikään muu palvelu ei ole pystynyt: se välttää kaikki kolme mainittua sudenkuoppaa painottumalla nimenomaan ideoiden evaluointiin sekä eteenpäin viemiseen ja sen kaikki vaiheet ovat rakennettavissa täysin yrityksen oman innovaatioprosessin mukaisiksi.

Sulava Innovation Accelerator on rakennettu SharePointin vakiotoiminnallisuuksien päälle ja se on näin ollen nopeasti ja helposti käyttöönotettavissa.  Katso lisää oheisesta esityksestä:

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!

Lisätietoja:
Karoliina Harjanne
Konsultti
Yhteystiedot



Karoliina Partanen (ent. Harjanne) toimii Sulavalla Chief Experience Officerina (CXO). Hän vastaa asiakaskokemuksen viemisestä uudelle tasolle niin tarjooman kuin asiakas- ja työntekijäkokemuksenkin näkökulmasta.