IT-ala on elinikäistä oppimista

mies ja putoavat kirjat


IT-ala on elinikäistä oppimista



Pääsen aina välillä mentoroimaan ja sparraamaan uusia työntekijöitämme, moninaisissa asioissa. Toisinaan käyn läpi syväteknisiä asioita, jotka tietysti ovat erityisen lähellä sydäntäni, mutta pääasiassa pyrin nostamaan esiin hyviä käytäntöjä (ne kuuluisat best practicet), ”älä ainakaan tee näin” -vinkkejä ja jonkinlaisia reseptejä IT-alalla pärjäämiseen.

Olen samalla oppinut kiteyttämään samoja asioita omassa työssäni. Tärkeimpänä näistä näen elinikäisen oppimisen sietämisen – eli kyvyn hyväksyä oman tietämyksensä ja kokemuksensa rajallisuus, samalla pyrkien oppimaan yhä enemmän, nopeammin ja paremmin.

Annan tästä muutaman esimerkin. Työssäni teen viikkotasolla usein neljää keskenään erilaista asiaa:

  • koulutan läsnä- ja virtuaaliluokkia, usein pari päivää kerralla
  • toimin neuvonantajana ja arkkitehtinä asiakasprojekteissa, ja asiakkuuksissa
  • katson eteenpäin tulevaisuuteen ja koetan omaksua asiakkailleni tärkeitä asioita hieman etukäteen
  • hoidan erilaiset virtuaalivastuut sopivissa väleissä (esimerkiksi Microsoft MVP-ohjelman kautta hoidettavia tehtäviä)

 

Usein kahdessa ensimmäisessä roolissa vastaan tulee päivittäin asioita, joita en (vielä) ymmärrä mutta joihin olisi perusteltu tarve paneutua syvällisemmin. Kurssille osallistuja saattaa kysyä aiheen sivusta sellaista näkökulmaa asiaan, jota en ole itse ajatellut – ja silloin tiedän, että tämä tulee vääjäämättä vastaan myöhemminkin. Näin jatkuva oppiminen tulee luonnostaan – ja osin pakotettuna – IT-alalla tutuksi.

Käytännön tasolla jatkuva oppiminen on tehokasta oppimista, usein lyhyessä ajassa ja tiettyyn ajankohtaan mennessä. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse opetella. Myöskään liian etukumarassa tapahtuva oppiminen ei ole aina tehokasta – tietoa on yksinkertaisesti liikaa, ja se päivittyy usein liian nopeasti. Tämä on erityisen selkeästi havaittavissa pilvipalveluiden, ja erityisesti yksittäisten palveluiden teknisissä yksityiskohdissa.

Nojaan usein henkiseen kanttiin niin, että luotan selviäväni melko kapeistakin aikaikkunoista oppimisen suhteen. Se ei tarkoita, että minulla olisi satumaisen hyvä kyky oppimiseen, vaan muutamia oppimiseen liittyviä käytäntöjä, joita sovellan melko ahkerasti.

Etsin ja haen tarkoituksella paljon lähdemateriaalia asiasta, jonka haluan oppia. Tämä sisältää e-kirjoja, blogeja, white papereita, verkkokursseja, luokkamuotoisia kursseja ja tallenteita seminaareista. En lue ja katso kaikkea, mutta riittävällä lähdemateriaalilla varmistan, että tiedän ainakin suhteelliset reunat ja rajat opittavalle kokonaisuudelle. Hyvin usein huomaan muutaman tunnin session jälkeen, että kierrän kehää ja palaan asioihin, jotka olen jo sisäistänyt. Tämä tuo mielenrauhaa – ei tämä ihan mahdoton savotta nyt enää ole.

Poikki ja pinoon on parempi kuin täydellinen. Pätee erityisen hyvin PowerPoint-sisältöjen työstämiseen. Minulle oli viime vuonna suuri henkinen muutos koulutusmateriaalien työstöön, kun muutin tapaa, jolla toteutan sisällöt. Sen sijaan, että avaan PowerPointin (Win-R; powerpnt.exe) ja alan työstää kalvolta #1 sisältöä, hahmottelen kokonaisuuden tekstitiedostoon. Mietin kokonaisuuden, ja montako minuuttia kullekin aiheelle annan. Tyypillisesti tunnin esityksessä on 3-5 kokonaisuutta, joskus vähemmän. Tämän jälkeen teen PowerPointiin omat osiot (sections), ja laitan jokaisen osion alle kansilehden. Runko on valmis, ja nyt seuraan vain tekstitiedostoon kirjoittamiani otsikoita, jolloin jokaiseen osioon tulee järkevä määrä sisältöä.

Tällainen työstömalli takaa, että saan asiat valmiiksi, mutta en käytä kohtuuttomasti aikaa pienten yksityiskohtien viilaamiseen.

Viimeisenä jatkuvan oppimisen mahdollistajana on tiedon helppo saatavuus. Olen ladannut useimmista suurista Microsoftin seminaareista kaikki tallenteet itselleni, ja striimaan sopivia pätkiä kun löydän arjestani sopivia luppohetkiä. Työmatkat julkisilla ovat tähän erityisen hyvää aikaa, kun pelkkä audion kuuntelu (usein) riittää uusien asioiden sisäistämiseen.

Vinkatessani näitä käytäntöjä uusille kollegoilleni, olenkin usein lopuksi todennut, että IT-alasta tekee erityisen kivan se, että koskaan ei ole riittävän valmis.



Microsoft-arkkitehti, erityisosaamisena SharePoint, Office 365 ja Microsoft Azure. Microsoft MVP & Microsoft Regional Director & Microsoft Certified Master (MCM). Sähköposti: jussi.roine@sulava.com, Twitter: @jussiroine