Oodi ohjelmoijille


Oodi ohjelmoijille



ahti-haukilehtoAhti Haukilehto on tietokonetekniikan DI, tehnyt diplomityön i386:n käskykannasta. Ollut ohjelmoija aina. Koodausopiskelu alkoi luokioiässä Texas Instrumentin ohjelmoitavilla laskimilla. Ahti on viettänyt aikaa lukuisten koodareiden kanssa koulutettuaan heitä Suomen johtavissa tietotekniikan koulutusyrityksissä. Töihin on mahtunut sekä kouluttamista ja sovelluskehitysprojekteja.

Ahti on ollut mukana 7 startupissa, joissa kaikissa sovelluskehitys ydinaluetta – valtaosassa mukana edelleen. Hän kuului aikanaan myös Sulavan perustajiin ja hallitukseen. Kansainvälisiä ohjelmointikontakteja kertyi toimiessaan Suomen ensimmäisenä Microsoft Regional Directorina.


Olen ollut ohjelmoija eli koodari koko työikäni – ja olen yhä.

Ohjelmointityö sopii suomalaisille – tai paremminkin sanottuna ohjelmointityö sopii hyvinkin erilaisille persoonille. Se on halutessa yksinpuurtamista, käsityötä, ongelmanratkaisua. Toisaalla se voi olla supertuottavaa ryhmätyötä. Ryhmätyönäkin koodaus on usein matalahierarkista ja sopii hyvin suomalaiseen mentaliteettiin. Ketterät menetelmät, erityisesti Scrum, ei tunnu täällä Suomessa lainkaan ihmeelliseltä – näinhän töitä kuuluukin tehdä.

Ohjelmoinnin ihanuus tulee käsittääkseni erityisesti kahdesta asiasta: ongelmanratkaisu ja auttaminen. Ohjelmoinnissa tyypillisesti ratkaistavat ongelmat ovat ”ihmisen kokoisia”, sellaisia jotka ovat kohtuullisessa ajassa ratkaistavia. Mutta riittävän haastavia. Ja se toinen ihanuus – voi auttaa ihmisiä, ympäristöä. Kaikkea.

Työurani alussa kyse oli lähes aina yksittäisen yrityksen rutiinitoimenpiteiden automatisoinnista. Nyttemmin koodarin mahdollisuudet ovat kasvaneet valtavasti. Koodari voi todellakin muuttaa maailmaa.

Koko työhistoriani ajan koodaus on ollut pop

Otaniemessä ohjelmointia opiskelevilla iso kiusaus oli se, ettei päässyt valmistumaan. Ohjelmointi oli monelle – myös minulle – se ensimmäinen kunnolla maksettu kesätyö, jota oli helppo laajentaa opiskelun ohessa tehtäväksi työksi. Vallalla oli käsitys, että ATK – etenkin ohjelmointi – tarjoaa kaikille töitä ikiajoiksi. Ja monelle meistä näin olikin.

Internetin huuma vuosituhanteen vaihteessa vei koodauksen ylikierroksille. Monien firmojen markkinahinta laskettiin ohjelmoijien lukumäärällä – peukalosääntö ”miltsi per koodari”.

Ja nyt digitalisaatiohuumassa tunnistan paljon samoja piirteitä. Koodarin mahdollisuudet tehdä isoja, todella vaikuttavia asioita, ovat valtavat – tuskin koskaan ovat olleet näin hyvät. Meidän työkalut tehdä asioita ovat halpoja, ehdottomasti suurin investointi on oma osaaminen. Läppäri ei juurikaan maksa mitään ja ohjelmointivälineet ovat suurelta osin maksuttomia. Kuitenkin resurssit ovat rajattomat, esim. pilvilaskenta ja hyvin toimivat yhteisöt tuovat jokaisen koodaajan ulottuville rajattoman määrän resursseja.

Sovelluskehityksen markkinat ovat globaalit. Koodin alkuperämaalla ei ole juurikaan väliä. Meillä on monta todistusta siitä, että Suomessa voidaan tehdä uraa uurtavia, merkittäviä ohjelmointituotteita.

Jos olet työuraasi aloittava tai uutta sellaista käynnistävä, tiedoksesi, että ohjelmointi on ihanaa.

Augmented Reality, koneäly, IoT, robotisaatio jne. Mielenkiintoisia ja merkittäviä haasteita on meille koodareille juuri nyt tarjolla. Voit vaikuttaa ja tehdä maailmasta paremman paikan.

Twitter    LinkedIn