SharePoint 2010 ja suositukset


SharePoint 2010 ja suositukset



Lontoossa järjestettiin European SharePoint Best Practices -konferenssi, johon osallistui satoja osanottajia ympäri maailmaa. Puhujat olivat SharePoint-yhteisön ehdotonta kärkeä, mukana oli suuri osa aktiivisimmista SharePoint MVP:stä niin Euroopasta kuin Yhdysvalloistakin muutaman Microsoftin tuoteryhmän edustajan lisäksi.

Konferenssi keskittyi täysin siihen miten SharePoint 2010 -tuotetta voidaan hyödyntää entistä laajemmin ja entistä paremmin erilaisissa tilanteissa. Siinä mielessä konferenssi poikkesi perinteisistä, että luennot keskittyivät käytännön kokemusten kautta hankittujen oppien esittelemiseen. Mukana ei ollut lainkaan pelkkiä tuote-esittelyluentoja, joissa olisi läpikäyty tuotteen ominaisuuksia kalvoilta.

Olemassaolevien SharePoint-ympäristöjen päivitykset uuteen versioon olivat luonnollisesti paljon esillä. Teknisiä vaihtoehtoja on käytännössä vain muutamia, mutta luennoitsijat käyttivät monessa kohtaa termiä ”it depends.” Siihen vaikuttavat niin monet seikat, että kaikkiin vaihtoehtoihin sopivaa parasta yksittäistä tapaa ei voi nimetä. Joka tapauksessa olemassaolevan ympäristön päivityksessä varsinaiseen päivitysoperaatioon menee käytännössä vähiten aikaa. Kaikkein eniten aikaa pitää käyttää suunnitteluun ja erilaisiin valmisteluihin, jotka liittyvät niin sisällön, toiminnallisuuksien kuin mahdollisten räätälöintien läpikäyntiin ja muokkauksiin.

Teknisen arkkitehtuurin kannalta korostettiin erityisesti sitä, että SharePoint 2010:n asennukseen pitää panostaa. Se pitää suunnitella alusta alkaen hyvin, ettei aiheuteta ongelmia jatkossa. Hyvät toimittajat tämän tietävätkin, eikä siten useinkaan ole ollut ongelmana. Se, mikä asennusvaiheessa jää kuitenkin usein liian vähälle huomiolle, on tietokantapalvelin. SQL Serverin osuus on korostunut entisestään SharePoint 2010:n osalta, oletusasetuksilla tulee perustettua lähes 20 tietokantaa, eikä ole missään nimessä yhdentekevää, miten kokonaisuus asennetaan. SQL Server onkin useimmiten ensimmäisiä kohteita kun ympäristön suorituskykyongelmia lähdetään ratkomaan.

Kehittäjäluennoissa puhuttiin paljon käytössä olevien ominaisuuksien ja teknologioiden hyödyntämisestä. REST, LINQ ja Silverlight olivat luonnollisesti paljon esillä ja niiden mahdollisuuksia läpikäytiin useissa luennoissa. Muita hyvin käytännönläheisiä aiheita olivat automaattiset TFS-buildit, suorituskykytestaus Visual Studiolla, metadatan hyödyntäminen, ulkosten datalähteiden käyttäminen, ja erikseen voisi vielä mainita erittäin tasokkaat PowerShell-esitykset.

SharePointin sosiaalisen median toimintojen hyödyntäminen on luennoitsijoiden mukaan kovassa kasvussa, ja niitä hyödynnetään jo yhdessä CRM- ja HR-järjestelmien kanssa. Microsoft ja erilliset toimittajatahot ovat julkaisseet erilaisia komponentteja, joiden avulla olemassaolevia toimintoja voi laajentaa hyvinkin monipuolisilla tavoilla. Esimerkiksi Twitter, Facebook ja LinkedIn voidaan integroida osaksi olemassaolevaa SharePoint-ympäristöä, ja näin on yrityksissä jo tehtykin.

Työnkulut olivat myös yksi paljon esillä ollut aihe. SharePoint 2010:ssä tulee vakiona jo perustyönkulut, ja SharePoint Designer tarjoaa monipuoliset työkalut, joiden avulla voi rakentaa melko monimutkaisiakin prosesseja. Laajojen, erittäin monimutkaisten työnkulkujen rakentamiseen on tarjolla myös useita valmiita tuotteita, joiden avulla yrityksen omat asiantuntijat pystyvät rakentamaan halutunlaisia työnkulkuja, ilman ohjelmointia tai toimittajien apua. Näiden työkalujen käytössä pätee kuitenkin sama sääntö kuin missä tahansa muussakin tuotteessa, ilman koulutusta niistä ei saa kaikkea irti.

Nykyisissä tuotteissa on myös erittäin paljon ominaisuuksia, joita pystyisi hyödyntämään täysin ilman ohjelmointia. Yrityksille näistä on se etu, että nämä voidaan toteuttaa ja ylläpitää omin voimin, kaikkeen ei tarvita aina toimittajaa, ja omat tehokäyttäjät voivat rakentaa olemassaolevilla työkaluilla oikeita toimivia ratkaisuita.

Esimerkiksi SharePointiin talletetuissa Excel-taulukoissa olevat graafit pystyy lisäämään web-sivulle tai vaikka toiseen Office-dokumenttiin siten, että ne päivittyvät automaattisesti kun kyseistä Excel-taulukkoa päivitetään SharePointissa. Näin pystyisi koostamaan helposti vaikkapa raporttisivuja tai muodostamaan PowerPoint-esityksiä, joiden graafit olisivat aina ajan tasalla.

InfoPathillakin pystyy rakentamaan monimutkaisia sovelluksia ilman ohjelmointia. Esimerkiksi tuotteiden tilaussovellus, jossa käyttöliittymänä on InfoPathilla toteutettu lomake, lomakkeilla esitettävä tuotedata haetaan ulkoisesta tuotetietokannasta lomakkeella tehtyjen valintojen mukaisesti, ja talletettujen tilausten hyväksyntämenettelyt, jotka perustuvat työnkulkuihin. Tämänkaltaisen ratkaisun pystyy toteuttamaan yksinkertaisesti käyttäen InfoPathia ja SharePoint Designeria.

Kolmanneksi esimerkiksi voisi nostaa Content Query Web Partin, joka on muuttunut oleellisesti SharePoint 2010:ssä. Nyt sitä voi hyödyntää erittäin monipuolisesti erilaisten nostojen tekemisessä. Kaksi CQWP:ia saa helposti liitettyä toisiinsa, jolloin esimerkiksi tuotelistaus näytetään yhdellä webosalla, ja toisessa näytetään valitun tuotteen tiedot. Webosa pystyy käyttämään myös managed metadata -kenttiä, eli taksonomiapuussa ylläpidettäviä luokittelutietoja, jolloin tässä esimerkissä olevat tuotekategoriat voisi hakea sieltä. Toinen käytännön vaihtoehto, jossa näitä voisi hyödyntää voisi olla esimerkiksi uutislistaukset uutiskategorian mukaisesti.

BPOS, Office 365, Azure tai WP7 ovat ajankohtaisia aiheita, mutta eivät kuuluneet tämän tapahtuman varsinaisiin aiheisiin. Niistä oli joitakin omia esityksiä, mutta niihin viitattiin muiden esitysten aikana paljon, ja kysymysten kautta niistä keskusteltiin usein.