Teknologiaa korvien väliin; auttavatko uudet työkalut organisaatioita muuttumaan?


Teknologiaa korvien väliin; auttavatko uudet työkalut organisaatioita muuttumaan?



apped_kpi

Sulavan vieraileva kirjoittaja, Peter Lindberg, on Appedin toimitusjohtaja ja kirjailija. Apped kehittää pilvipohjaisia mobiiliratkaisuja yritysten tarpeisiin. Apped Pulsea yritysten hyvinvoinnin seuraamiseen käyttää jo toistasataa yritystä. Apped Meetz on tuote tapaamiskulttuurin parantamiseen ja se lanseerataan 25.10. Mukaan voi ilmoittautua täältä.  

Teknologia ja työkulttuuri; kaksi suurta konseptia, jotka varmasti leikkaavat toisensa tavalla jos toisellakin. Johdan itse ohjelmistoyritystä, joka helpottaa yritysten siirtymistä mielekkäämpien työtapojen ja joustavamman tekemisen pariin. Pidän kuitenkin tärkeänä kertoa asiakkaille, etteivät meidän tuotteemme ratkaise ongelmia. Voisi ajatella (hieman kärkevästi), että ne ovat kuin aseita. Aseet eivät ammu ihmisiä, vaan ihmiset ampuvat. Jonkun täytyy aidosti haluta muutosta, jotta teknisistä vimpaimista olisi iloa.

Esimerkiksi Microsoftin Yammer jakaa mielipiteitä. Kuulin eräältä asiakkaaltamme, että heillä on oikeita töitä tehtävänä eli työkavereiden kanssa ei ehdi chattäilemään. Toinen asiakas taas kertoi, että heidän asiakaspalvelunsa rakastaa tuotetta; asiakkaiden kanssa voi keskustella puhelimella ja samanaikaisesti kysyä vastauksia teknisiltä asiantuntijoilta tai laskutusosastolta. Filosofian harrastajana sanon tietenkin, että molemmat ovat oikeassa, ja esimerkit alleviivaavat yhtä perustavanlaatuista totuutta teknologian suhteen. Sen täytyy tuottaa arvoa käyttäjälle levitäkseen.

Yleensä päätöksen ostamisesta tekee joku asiakkaan johdon edustaja. Hankinnan arvon pohtiminen nostaa esiin mielenkiintoisen asian; tuotteen arvo on aivan eri käyttäjälle kuin ostopäätöksen tekijälle. Pelilliset myyntikonseptit ovat tästä helppo esimerkki; johdon edustajille on mahtava ajatus laittaa myyjät kilpailemaan keskenään. Paras myyjä saa kruunun päähän, huonompia hävettää ja syntyy positiivinen taistelumentaliteetti ilman, että kenenkään pitäisi aktiivisesti hoitaa kepitystä ja porkkanointia. Niinhän? Ei aivan. Käytännössä AY -liikkeestä soitetaan tai vähintään yrityksen lakiosastolta, ettei mitään ihmisiä identifioivaa tai vertailevaa dataa saa käyttää. Myynnissä se saattaakin onnistua, mutta kokeilepa samaa logistiikkapuolella ja saatkin mukavan delegaation aulaan, ennen kuin ehdit sanoa ”kissa”. Toisin sanoen käyttäjät eivät ole lainkaan innostuneita asiasta, joka sai johtoportaan hieman tirauttamaan housuunsa.

Pörssiyritysten verkkosivujen lukeminen on keskimäärin yhtä inspiroivaa kuin lahnan löytäminen kalaverkosta. Kun lukee yritysten arvoista voi jo etukäteen arvata ainakin kolme teesiä; asiakasarvon tuottaminen, henkilökunnan kehittyminen ja kestävä kehitys. Arvojen tulisi ohjata kaikkea yritysten päätöksentekoa, eikö niin? Kun yritysten investoinneista päätetään ovatko kyseiset arvot mukana päätöksenteossa. Eivät (poikkeuksia on, mutta haluan nyt vähän irviä). Päätökset tehdään Excelillä peruutuspeiliin (eli aiempaan talousdataan) tuijottaen. Useimmat yritykset ja työntekijät istuvat tässä kaksinaismoralismin lammikossa silmät onnellisesti kiinni tai valmiina tokaisemaan, ”Noin se nyt vain on; markkinointi tekee verkkosivut, ei niillä ole tekemistä todellisuuden kanssa”. Eräs analyytikko kertoi minulle, että yrityksen arvot selviävät vain toimitusjohtajaa seuraamalla, koska verkkosivujen liibalaabasta ei voi päätellä mitään.

”Eräs asiakkaamme esimerkiksi on asettanut liiketoimintaa ohjaavaksi mittariksi 100% henkilökunnan tyytyväisyyden. Siis henkilökunta tulee ennen asiakkaita. Antaa hyvän kiertää; tyytyväiset työntekijät synnyttävät tyytyväisiä asiakkaita ja yrityksen kasvuluvut ovat pystysuoria.”

Monet pienemmät yritykset ovat kuitenkin aloittaneet puhtaalta pöydältä ja tulokset kertovat, että arvoilla on merkitystä. Kun henkilökunnan hyvinvoinnin laittaa aidosti etusijalle tulokset ovat mielenkiintoisia. Eräs asiakkaamme esimerkiksi on asettanut liiketoimintaa ohjaavaksi mittariksi 100% henkilökunnan tyytyväisyyden. Siis henkilökunta tulee ennen asiakkaita. Antaa hyvän kiertää; tyytyväiset työntekijät synnyttävät tyytyväisiä asiakkaita ja yrityksen kasvuluvut ovat pystysuoria. Tässä tapauksessa liiketoiminnassa ei ole mitään mullistavaa; kyseessä on IT -projektitalo.

Tästä näkökulmasta teknologia voi auttaa hieman urautuneempiakin yrityksiä muuttumaan. Tiedolla voi lisätä läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa sen, että yrityksen asiantuntijat voivat tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Suomen pienissä yrityksissä on esimerkiksi palkkatietoja julkistettu henkilökunnan aloitteesta (yritys ei saa julkistaa tietoja, eli tämän pitää olla vapaaehtoista). Ajatelkaa, millainen vaikutus tällä on perinteiseen ”hyvä veli” -kerhoiluun ja sen pohtimiseen, kohdellaanko sinua reilusti tai uskallatko pyytää lisää palkkaa? Kun tiedät, että sinua kohdellaan oikeudenmukaisesti, haluat antaa takaisin ja energian voi ohjata yrityksen kannalta rakentavaan tekemiseen.

Maailma muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja monet asiakkaamme taistelevat oman ketteryytensä kehittämisen kanssa. Hiearkinen johtaminen on itsessään uhka liiketoiminnalle, ja kun automaation myötä siirrytään asiantuntija-organisaatioihin, tulisi varmistaa, että ihmiset voivat aidosti toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Esimiehen rooli ei ole enää hallita tekemisen sisältöä, vaan taata, että yksilöillä on tarvittavat tiedot ja työkalut ratkoa ongelmia luovasti. Samalla tulee tietenkin myös varmistaa, että ihmiset voivat kehittyä omien kykyjensä ja motivaatioidensa ohjaamaan suuntaan.

Tarvitaanko muutokseen diginatiiveja, noita muuttuvan maailman monilahjakkaita airuita? Pohtikaapa tuota uudesta kulmasta. Diginatiivit ovat lähtökohtaisesti kasvatettu iPadillä. Miten se on ollut mahdollista? Koska iPad on niin järjettömän helppo käyttää; vauvakin osaa vetää Angry Birdsin linkoa taaksepäin. Pohditaan vaikka ”anti-diginatiivi” -stereotypiaa, kuten poronkasvattajaa Enontekiöltä. Jos osaa nylkeä poron ja tehdä säpikkäät (joihin tarvitaan kahden poron koipinahat), niin luuletteko, että henkilö osaa liikuttaa sormea oikealta vasemmalle (mitä vaaditaan Angry Birdsin käyttöön). Me olemme aivan kaikki diginatiiveja, koska ”kuluttajistuminen” on tehnyt monimutkaisista asioista helppoja ja hauskoja.

Kuluttajistuminen työelämässä tarkoittaa uudenlaisia työkaluja muutoksen tueksi. Työkaluja, joita kaikki osaavat käyttää, koska ne apinoivat (eli panostavat matalaan oppimiskynnykseen ja käytettävyyteen) kaikille jo tuttuja pelejä ja sosiaalisen median työkaluja. Pilvi mahdollistaa helpon jakelun ilman haastavia IT-projekteja, kunhan sisäistetään, että pilviratkaisujen tietoturva on parempaa kuin yritysten oma tietoturva. Viime vuonna Yhdysvalloissa 39% haastatelluista IT-johtajista myönsi, ettei heillä ole mahdollisuuksia ylläpitää tietoturvaa ja vikatilanteista toipumista samalla tavalla kuin johtavilla pilviteknologian toimittajilla.

Vaikka muutos onkin korvien välissä, teknologiasta saa hyvin kävelykepin tai pesäpallomailan organisaatioon muuttamisen tueksi. Kun päätös on tehty, uusia palveluita löytyy nettiselaimen tai appikaupan kautta; hyötyihin pääsee heti käsiksi, kunhan on valmis ottamaan uuden maailman avosylin vastaan. Muutoksen tärkein komponentti löytyy jo ainakin kahdeksan tuhatta vuotta vanhasta innovaatiosta. Arvaatte varmaan mistä.