Tulevaisuus on nyt


Tulevaisuus on nyt



laurijärvilehtoLauri Järvilehto on loppumattoman utelias Lego-avaruusalusten rakentaja, Sherlock Holmes -fani ja ikuinen elämäntutkija. Lauri on Filosofian Akatemian perustaja ja ajattelun ja teknologian rajoja siltaavan Extended Mind Technologiesin toimitusjohtaja. Hän on julkaissut kaksi suomenkielistä bestseller-teosta, “Tee itsestäsi mestariajattelija” ja “Upeaa työtä”.

2000-luvun taitteessa media tuli hulluksi 1900-luvusta.

Koskaan aikaisemmin ei oltu nähty vastaavaa innovaation kulta-aikaa. Yhden vuosisadan aikana olivat syntyneet lentokone, televisio, tietokone, internet, kännykkä. Ja matopeli.

Tällaista inhimillisen ajatuksen riemuvoittoa ei tultaisi näkemään enää koskaan.

Mutta sitten tuli 2000-luku.

Vasta kymmenisen vuotta sitten Google ja Wikipedia raivasivat itsensä ihmisten tietoisuuteen. Sosiaalinen media on alle 10-vuotias. Yleisessä käytössä se on ollut vasta siitä saakka kun Facebook löi itsensä läpi vuonna 2007. Siitä on kuusi vuotta aikaa.

Sen jälkeen ovat tulleet älykännykät, pikaviestit ja Arabikevät. Applen App Store täräytti pystyyn miljardiluokan markkinapaikan, jota tarkkasilmäisinkään analyytikko ei osannut ennustaa. Roviota tai Supercelliä ei olisi ilman tätä vuoden 2008 läpimurtoa.

Vuonna 2013 1900-luku alkaa näyttää aika hiljaiselta. Puhumattakaan ajasta sitä ennen.

Clayton Christensen teki tunnetuksi disruptiivisen innovaation käsitteen. Christensenin ajatus oli, että ajoittain jotkut tapahtumat mullistavat koko markkinaa niin, ettei vanhaan ole paluuta.

Vuonna 1450 Gutenberg esitteli kirjapainon. Seuraavaa disruptiotapahtumaa saatiinkin sitten odotella kokonaista 312 vuotta, ennen kuin Kehruu-Jenny mullisti tuotannon vuonna 1762. Ja sitten alkoikin tapahtua. Alati kiihtyvään tahtiin.

Lähivuosina näemme älylasit, 3D-tulostuksen ja robotiikan läpimurron. Näemme sellaisia tapahtumia, joita emme osaa juuri nyt edes kuvitella. Todennäköisesti seuraavan viiden vuoden sisään.

Emme enää elä vain maailmassa, jossa osa tulevista tapahtumista on tuntemattomia. On myös tuntemattomia tuntemattomia: asioita, joiden todennäköisyyttä emme osaa arvioida, koska emme osaa edes ajatella niitä vielä.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa Piilaakson terävimmät nokkelikot petaavat jo tulevaisuutta, jossa ennustettavuus lähenee nollaa. Ray Kurzweilin ja Vernor Vingen singulariteettihypoteesi ennustaa koneiden vallankumousta. Peter Diamandisin yltäkylläisyysajatus taas ennennäkemätöntä inhimillistä kukoistusta.

Niin kuin William Gibson kerran sanoi, tulevaisuus on nyt. Se ei vain ole vielä kovin tasaisesti jakaantunut.

Miltä tulevaisuus sitten näyttää?

Ameriikan mattinykänen, Yogi Berra, totesi kerran, että ennustaminen on vaikeaa. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Todennäköistä on, että tulevaisuus tulee muuttumaan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Hyvässä ja pahassa.

Jos opimme seilaamaan aallonharjalla, ennen kaikkea hyvässä.