Työ kulkee mukana


Työ kulkee mukana



Tuossa eräänä päivänä viime viikolla kävelin asiakkaalta kohti metroasemaa, läppärireppu selässäni kuten aina. Mietiskelin siihenastista päivääni samalla kun kävin läpi mielessäni, mitä vielä pitäisi tehdä, kun siitä kotiin saakka pääsen.

Olin aamulla lähtenyt kotoa samaa matkaa autolla mieheni kanssa, veimme auton hänen työpaikkansa autohalliin. Teen niin usein mennessäni toimistolle. Siitä on vajaan kolmen kilometrin kävelymatka – kauniilla säällä reipas aamukävely! Sillä kertaa en kuitenkaan mennyt omalle toimistolleni, vaan kävelin mieheni kanssa hänen toimistolleen.

Jäin istumaan heidän ala-aulaansa. Ostin kahviosta cappucinon, avasin läppärini ja virittelin nettiyhteyden kännykän kautta. Istuin siinä aulassa kuulokkeet korvilla melkein kolme tuntia tekemässä töitä, kunnes kello oli sen verran, että mies tuli sovitusti hakemaan minua lounaalle.

2015-11-26_13-42-19Lounaalta kävelin metroon, jolla ajoin Ruoholahteen kohti asiakastapaamista. Minulla oli noin kolme varttia ylimääräistä aikaa ennen tapaamista, joten istahdin kahvilaan jälkiruualle. Avasin jälleen läppärini, virittelin jälleen nettiyhteyden ja hoidin alta pois muutaman tiketin ja pari muuta nopeasti tehtävää hommaa. Sellaista sälää, joka ei vie kauan, mutta vie aikaa kuitenkin.

Menin tapaamaan asiakasta, pidimme tehokkaan tunnin mittaisen palaverin ja lähdin kotia kohti tyytyväisenä siitä, miten paljon olin saanut aikaan päivän aikana. Vielä oli muutama homma jäljellä, muttei mitään niin kiireellistä tai aikaa vievää, että pitäisi bussimatkalla konetta avata, kuten olin edellisenä päivänä tehnyt.

Helppohan se on saada paljon aikaan, jos koko päivän voi istua koneen ääressä kotona tai toimistolla. Kotona etätyö on – minusta – parhaimmillaan, kun voin rennosti verkkareissa lojua sohvalla, koirat vierelläni, ja käydä välillä niiden kanssa haukkaamassa happea. Se on muuten usein todella hyödyllistä tällaisessa aivotyössä kuin tämä konsultin homma on! Usein huomaan ulkona kävellessäni löytäväni luovia ratkaisuja ongelmiin, joiden kanssa olen koko päivän paininut.

Toisinaan työ liikkuu. Toisinaan on asiakastapaamisia keskellä päivää ja silloin saattaa päivän sisään helposti tulla sellaiset puoltoista-kaksi tuntia ihan silkkaa matkustamista. Ja sitten kun onkin perillä aiemmin kuin kuvitteli, on luppoaikaa. Siitäkin ajasta saa kuitenkin hyödyn irti näillä nykyvälineillä.

On läppäri, joka kulkee mukana ja jonka akkukin riittää muutamaksi tunniksi ilman piuhaa. On kännykkä ja 4G-data, jolla saa melkein missä vaan nopean nettiyhteyden koneeseen. On dokumentit pilvessä – OneNote ja OneDrive ja Dropbox ja intranetin ryhmät – kaikki tieto aina käsillä ilman paperipinkkoja. On Skype, jolla voi olla yhteydessä niin kollegoihin kuin asiakkaisiinkin. On etäyhteydet asiakkaiden ympäristöihin, jolloin ei tarvitse aina istua jossain paikan päällä tekemässä milloin mitäkin tarvittavia toimia.2015-11-26_13-40-26

Siinä Ruoholahden Ciao caféssa viime viikolla istuessani viereisessä pöydässä kolme henkilöä piti keskenään jotakin ilmeisesti suunnittelu- tai ideointipalaveria. Toisella puolen oli nainen, joka jossain vaiheessa aloitti Skype-kokouksen siinä. Minne vain menen, aina näkyy ihmisiä läppärin kanssa työssä. Kahviloissa, lääkärin odotusaulassa, busseissa, junissa, lentokentillä… Usein olen yksi heistä.

Tietotyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Se voi helposti kulkea mukana, kun vaan annetaan mahdollisuus. Ja se on myös työnantajan etu.



Sanna on pitkän linjan Microsoft-osaaja ja taustaltaan kouluttaja. Viime vuosina hän on ollut mukana lukuisissa asiakasprojekteissa konsulttina ja kouluttajana osaamisalueinaan SharePoint, Office 365 ja Dynamics 365.