Voiko pilvipalveluihin siirtyä vain puoliksi?


Voiko pilvipalveluihin siirtyä vain puoliksi?



cloudPilvipalveluista puhuttaessa nousee termi ”hybridi” usein esille. Se on kuulemma jos ei mahdoton, niin ainakin vaikea ja kallis ratkaisu. Toisaalta kuulemma kaikki asiakkaat tulevat elämään tuossa hybridiympäristössä vuosia. Mikä ihme tuollainen ”hybridiympäristö” sitten oikein on?

Hybridiautot saavat käyttövoimansa joko polttoaineesta tai sähköstä. Samoin hybridi-IT saa käyttövoimansa paikallisesti ja pilvipalveluina toteutetuista palveluista. Yksinkertaista, ainakin tähän asti.

Hybridiympäristöjä voidaan toteuttaa usealla eri tasolla:

  • infrastruktuuri voidaan jakaa paikallisesti ja pilvestä toteutettuihin osiin
  • palvelukokonaisuus, kuten Office 365, voidaan jakaa paikalliseen ja pilviympäristöön
  • työkuorma, kuten sähköposti, voidaan jakaa pilvipalvelun kautta ja paikallisesti toteutettuun palveluosuuteen

Kaikissa näissä vaihtoehdoissa on erilaiset lähestymistavat ja vaikeuskertoimet.

Kaikilla pilvipalveluita hyödyntävillä asiakkailla tulee olemaan hybridi-infrastruktuuri pitkään. Näinhän tilanne on monissa tapauksissa ollut tähänkin saakka: osa palveluista on toteutettu paikallisesti ja palveluntarjoaja toteuttaa osan ympäristöstä omasta konesalistaan. Voi esimerkiksi olla niin, että verkko, tulostuspalvelut, hakemistopalvelut ja tiedostopalvelut ovat paikallisesti toteutettuja ja kumppani toteuttaa liiketoimintajärjestelmät omasta konesalistaan. Tämäkin on tavallaan hybridi-infrastruktuuri. Jos tähän kuvaan otetaan mukaan Internetin läpi käytettävät pilvipalvelut, kuten, Office 365, ei tilanne mutkistu tai monimutkaistu aikaisempaan verrattuna lainkaan: osa palveluista toteutetaan paikallisena ja osa tulee ”talon ulkopuolelta”.

Laajempi palvelukokonaisuus, kuten Office 365, voidaan joissakin tapauksissa joutua jakamaan paikallisesti ja pilvestä toteutettaviin osiin. On varsin tavallista että esim. SharePoint-palveluita ei siirretä ensimmäisenä pilveen, mutta sähköposti ja videoneuvottelut toteutetaan pilvipohjaisena Office 365 –palveluna. Teknisesti tämä ei ole vaikeaa, mutta toki osa pilvipalveluiden kautta saavutettavista kustannushyödyistä menetetään jos kaikkia paikallisia palveluita ei voida ajaa alas.

Vaikeaksi ja kalliiksi hybridiympäristöt muuttuvat Office 365:n yhteydessä vasta, jos yksi työkuorma päätetään jakaa paikallisesti ja pilvestä tuotettaviin osiin. Exchange, ja Lync -palveluiden osalta on olemassa ”viralliset” hybridimallit, joissa paikalliseen ympäristöön jää palvelimia. On kuitenkin hyvin harvinaista että tällaisen ympäristön pitkäaikainen ylläpito olisi perusteltua, sillä järjestely on kallis toteuttaa ja ylläpitää, minkä lisäksi se on melko riskialtis. Jos omille palvelimille on toteutettu voimakkaasti räätälöity SharePoint, voi olla järkevää että uudet palvelut toteutetaan pilveen, mutta esim. vanha Intranet siirretään vasta kun sille muutenkin koittaa uudistuksen aika.

Hybridimallia ei siis tarvitse pelkän nimen vuoksi pelätä, oikein toteutettuna hybridiympäristö on hyvinkin toimiva ja taloudellinen aivan kuten hybridiautokin. Mutta varovainen kannattaa silti olla, ettei ympäristöä monimutkaisteta tarpeettomasti.



Antti on Sulavan perustajaosakas sekä hallituksen jäsen. Antilla on kokemusta IT-alalta yli 20 vuoden ajalta ja Sulavalla hän keskittyy IT-strategioiden, tiekarttojen ja soveltuvuusanalyysien laadintaan sekä tietohallinnon sparraukseen. Antilla on myös laaja kokemus erilaisten pilvisiirtymien suunnittelusta ja toteutuksista, erityisesti Office 365-ympäristöistä. Ennen Sulavalle siirtymistä Antti työskenteli 15 vuotta Microsoftilla.